Kuka ja mihin rahoitusta voi hakea?

• Mitä rahastosta on mahdollista rahoittaa
• Rahoituksen koko
• Edellytykset rahoituksen hakijoille
• Edellytykset rahoitettaville hankkeille
• Tukikelpoiset kustannukset

Porvoon kaupungin vihreän siirtymän rahaston tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä ja kaupunkia eteenpäin katsovan, vaikuttavan ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaavan vihreän siirtymän tekemisessä. Se on tarkoitettu instrumentiksi, joka houkuttelee keksimään ja edistämään uusia ratkaisuja ja kasvattamaan yhteistä kilpailukykyä.

Rahastosta ei ole mahdollista maksaa suoria yritystukia tai rahoittaa hakijan olemassa olevaksi tai perustoiminnaksi laskettavia toimenpiteitä. Näin ollen rahoitusta ei voida antaa esimerkiksi suoraan laite-, kone- tai toimitilainvestointeihin, vaikka tukea suoraan yrityksille maksetaankin. Rahoituksella ei myöskään voida rahoittaa asioita, joiden voidaan laskea kuuluvaksi hakijan olemassa olevaan tai muuten normaaliksi toimintakuluksi katsottavaan toimintaan, kuten esimerkiksi patenttikuluihin tai vastuullisuusraportointiin, vaikka ne liittyisivät vihreään siirtymään.

Rahoitusta voidaan kohdentaa esim. vihreän siirtymän investointeja ja innovaatioita varten tarvittavien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen, palkka-, koulutus-, tai innovaatiokuluihin, vihreään siirtymään liittyviin kehityshankkeisiin tai vihreää siirtymää tukevan osaamisen lisäämiseen. Lähtökohtana on, että rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuus ulottuu myös yksittäisen toimijan tai yrityksen (liike)toimintaa laajemmalle. Tutustuthan tarkasti rahaston tukikelpoisiin kustannuksiin.

Hankkeiden arvioinnissa painoarvoa saakin paitsi yrityksen mahdollinen omaan toimintaan kohdistuva vihreä siirtymä myös erityisesti hiilikädenjälki eli se, kuinka paljon yritysten tarjoamat ratkaisut luovat mahdollisuuksia muille pienentää omaa ilmastovaikutustaan. Tavoitteena on ottaa vihreitä loikkia, joilla on aitoa vaikutusta: ei ylläpitää väistyviä ratkaisuja ja teknologiaa. Vihreän siirtymän edistäminen voi liittyä myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen.

Vihreän siirtymän rahastosta yrityksille myönnetyt tuet kuuluvat EU:n valtiotukisääntelyn piiriin ja ne myönnetään pääsääntöisesti de minimis – eli ns. vähämerkityksisenä tukena. De minimis -tukeen voit tutustua tarkemmin Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla:

Haettavan ja myönnettävän rahoituksen koko on pääsääntöisesti 10.000-300.000 €/hanke, joka on myös EU:n valtiontukisääntelyn mukaisen vähämerkityksisen eli ns. de minimis -tuen yrityskohtainen yläraja kolmen vuoden jaksoa kohden. Hakijan tulee varmistaa, ettei omien de minimis -tukien yhteismäärä ylitä ylärajaa. 

Poikkeustapauksissa tuki voi olla enemmän, mikäli hankkeella on nähtävissä merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tällä tarkoitetaan kokoluokaltaan suuria hankkeita, joiden vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvät vaikutukset ovat merkittäviä: ne voivat esimerkiksi innovoida ja luoda täysin uusia ja vaikutuksiltaan merkittäviä mahdollisuuksia, niiden työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä, niillä voi olla kansallista tai kansainvälistä arvoa ja/tai ne sijoittavat Porvooseen merkittävää uutta toimintaa tai niiden merkitys kaupungin strategian toteutumiselle on merkittävä. Tämän arvioi rahaston advisory board ja rahoituksesta päättää elinvoimalautakunta. Menettely voi vaatia lisäksi talousarviomuutoksen.   

Vihreän siirtymän rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Hakijalla tulee olla omavastuuosuutta pääsääntöisesti vähintään 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ja rahaston osuus määritellään tapauskohtaisesti. Hakija ilmoittaa hakiessaan hankkeen tukikelpoisen kokonaisbudjetin, rahastosta haettavan rahoitusosuuden ja hakijan omalle vastuulle jäävän osuuden. Omavastuuosuus voidaan kattaa omarahoituksella tai muista rahoituslähteistä. Näin ollen rahastosta voi siis hakea esimerkiksi 30 prosentin rahoitusosuutta ja loppuosa rahoituksesta katetaan muista rahoituskanavista ja/tai hakijan omalla rahalla.

Vihreän siirtymän rahastolla on seuraavat hakijoita koskevat ehdot:  

• yritysten (Oy, Ky, Ay, Tmi) tulee täyttää pk-yrityksen kokomääritelmä (liikevaihto ja henkilöstö). Hakija voi olla yksittäinen yritys tai yritysrypäs.

• myös yhdistykset (ry) ja kaupunki voivat hakea rahoitusta, mikäli hankkeet ovat muuten rahaston periaatteiden mukaisia  
• oppilaitokset voivat hakea rahoitusta osana yritysryhmiä (esimerkiksi EU-kehityshankkeet). Oppilaitos tarkoittaa myös yliopistojen kaltaisia tutkimuslaitoksia.
• Hakijan tulee olla vakavarainen. Vakavaraisuuden arviointiin käytetään luottoluokitusta, jonka on oltava Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -luottoluokituksessa vähintään A (Tyydyttävä). Hakija, jonka rating-luokitus on huonompi kuin A, ei voi saada tukea. Mikäli hakijasta ei ole saatavilla edellä mainittua rating-luokitusraporttia, hakijan tulee toimittaa muu vastaava yleisesti hyväksytty luottokelpoisuus- ja talousraportti. Raportilta on yksiselitteisesti käytävä ilmi hakijan luottoluokitus. Luottoluokituksen on oltava vähintään vastaavalla tasolla kuin Suomen Asiakastiedon luokka A, ja hakijan on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan vastaavuus. Jokaisen hakijan tulee toimittaa kriteerit täyttävä luottoluokitusraportti osana hakemusta.
• Hakijoilta vaaditaan myös verovelkatodistus ja tarvittaessa todistus kuulumisesta ennakonperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. 
• Hakijalla on kyky ja resurssit toteuttaa hanke rahaston toimintaperiaatteiden mukaisesti

Hakijan/tuensaajan tulee olla kykenevä toteuttamaan hanke sekä oman liiketoimintansa (vakavaraisuus, likviditeetti) että muun toiminnan näkökulmasta (mm. hankkeen johtaminen, toteuttaminen ja hallinnointi, hankkeeseen liittyvät riskit ja resurssit). Tuensaaja kantaa riskin rahoituksen palauttamisesta, mikäli hanke keskeytyy, ei toteudu aiotun mukaisena tai täytä rahoituksen vaatimuksia.

Sama hakija voi hakea rahastosta rahaa samaan tarkoitukseen vain kerran. Sen sijaan rahoituksen hakeminen jatkohankkeille on mahdollista.

Vihreän siirtymän rahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee: 

• edistää vihreää siirtymää tavalla, jolla on aitoa vaikuttavuutta sekä vihreään siirtymään liittyvää hyötyä myös yksittäistä toimijaa laajemmin 
• kasvattaa kilpailukykyä tavalla, jolla on vaikuttavuutta ja hyötyä myös yksittäistä toimijaa laajemmin ja/tai avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia  
• kohdistua Porvoossa tapahtuvaan toimintaan eli hankkeen toimenpiteiden tulee kohdistua Porvoon alueelle, vaikka hakevan yrityksen / tahon kotipaikka olisi muu  

 Lisäksi edellytetään, että 

• hanke on toteutuskelpoinen ja hanke sekä sen tuottama hyöty ovat suhteessa haettuun rahoitukseen
• hankkeen rahoitusta ei voida luokitella suoraksi yritystueksi (esim. kone-, laite- ja tilainvestoinnit)
• hanke ei edusta olemassa olevaa tai perustoiminnaksi laskettavaa toimintaa tai ratkaisua, vaan luo lisäarvoa
• Rahoituksen saajalla tulee olla vähintään 10 prosentin omavastuuosuus hankkeen kokonaisbudjetista eli vähintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista jää hakijan omalle vastuulle. Omavastuuosuus voidaan kattaa hakijan omalla rahoituksella ja/tai hakijan muista rahoituslähteistä hakemalla/saamalla rahoituksella. Mahdolliset muut rahoituslähteet eritellään hakulomakkeella.
• Omavastuuosuus koskee jokaista hakijaa myös usean hakijan hankkeissa. Usean hakijan hankkeissa hakijakohtainen vähintään 10 prosentin omavastuu koskee kullekin hakijalle kohdistuvia kustannuksia. Usean hakijan hankkeissa kustannukset, rahoitusprosentti ja omavastuuprosentti voivat näin ollen vaihdella hakijakohtaisesti. Jokaisen hakijan tulee kuitenkin silloinkin vastata vähintään 10 prosentista omista toteutuneista tukikelpoisista kustannuksistaan.
• Yrityksen tulee osoittaa omavastuuosuus myös osallistuessaan kehitysyhtiön ja oppilaitosten koordinoimiin hankkeisiin, joissa päärahoitus haetaan muualta. Näissä hankekoordinoija/päätoteuttaja vastaa omavastuuosuuden määrittämisestä suhteessa hankkeen sisältöön ja haettuun rahoitukseen jo hakuvaiheessa (esim. osallistumismaksu tai käytettävät työtunnit). Hankekoordinoija/päätoteuttaja vastaa myös omavastuuosuuden laskuttamisesta/toteutumisesta, raportoinnista ja osallistujien de minimis -valvonnasta.
• Rahoitettava hanke alkaa myöhäisintään 1 v kuluessa päätöksestä ja toteutuu 3 v kuluessa. Viimeistenkin rahoitettavien hankkeiden on päätyttävä 30.5.2035 mennessä, jotta rahoitus ehditään raportoimaan, käsittelemään ja maksamaan ennen rahaston käytön päättymistä.

Vihreän siirtymän rahastosta voidaan lähtökohtaisesti rahoittaa hankkeelle osoitettuja palkka- ja ostopalvelukustannuksia eli niitä kustannuksia, jotka edistävät varsinaista vihreän siirtymän tavoitetta. Muiden mahdollisten kulujen tulee olla hyvin perusteltu hankkeen tavoitteiden näkökulmasta. Rahastosta haettavien kustannusten tulee liittyä olennaisella tavalla vihreää siirtymää edistävään hankkeeseen. Kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, joka jää hakijan katettavaksi. Hankkeen kokonaisbudjetin tulee koostua vain tukikelpoisista kustannuksista.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat:

• hankkeelle hankesuunnitelmassa osoitetut palkkakustannukset työnantajakuluineen
• hankesuunnitelman ja rahaston sääntöjen mukaiset ostopalvelut (esim. tutkimukset ja selvitykset) ja muut perustellut kulut
• hankkeen tilintarkastus

Tukikelpoisia kustannuksia eivät esimerkiksi ole:

• matka- ja kilometrikorvaukset ja -kustannukset ellei kyseessä ole hankesuunnitelman mukainen hankkeeseen nimenomaisesti liittyvä matka, jonka kustannukset on eritelty hankehakemuksessa
• toimisto- ja vuokrakulut sekä muut jyvitetyt ja yleiskulut
• suoriksi yritystuiksi luokiteltavat kulut (esimerkiksi laite-, tila- ja koneinvestoinnit)
• olemassa olevaksi tai perustoiminnaksi luokiteltavat kulut

Tuensaajan velvollisuutena on osoittaa kustannusten tukikelpoisuus. Siltä osin, kuin tuensaaja ei pysty osoittamaan kustannusten olevan tukikelpoisia, tukea ei makseta.

Tuettavina palkkakustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset palkkakustannukset sekä lakiin taikka virka- tai työehtosopimukseen perustuvat kustannukset, lukuun ottamatta järjestelyeriä ja muita vastaavia kertaluonteisia TES-kustannuksia. Palkat ovat vain siltä osin tukikelpoisia, kuin ne eivät ylitä hakijayhteisön/rahoituksen saajayhteisön vastaavasta tehtävästä yleisesti maksaman palkan määrää. Tukikelpoisia eivät ole tulospalkkiot, luontoisedut, eivätkä bonukset. Myöskään työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset eivät kuuluu tukikelpoisiin kustannuksiin.

Lomapalkka ja lomaraha: Hankkeen aikana ansaitut lomapalkat ja lomarahat ovat tukikelpoisia kustannuksia, mikäli ne liittyvät suoraan hankkeen parissa työskentelevän henkilöstön palkkakustannuksiin ja ne ovat syntyneet hankkeen toteutusaikana. Tämän mukaisesti lomapalkka ja lomaraha voidaan sisällyttää tukikelpoisiin palkkakustannuksiin vain, jos ne kohdistuvat hankkeeseen ja ne on ansaittu hankkeen työskentelyn puitteissa. Rahoituksen saajan vastuulla on osoittaa, mikä osa lomapalkasta ja lomarahasta kuuluu tukikelpoisten kustannusten piiriin.

Sairasajan palkkakustannukset: Sairasajan palkkakustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia.

Työajanseuranta: Jos hankkeen toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta, palkkakustannusten tukemisen edellytyksenä on, että työstä on pidetty hyväksyttävää, hankekohtaista työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen toteuttamiseksi tehty työ. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan allekirjoittama tai muulla tavoin kuittaama. Hankkeelle kohdistetusta työaikakirjanpidosta tulee ilmetä päivämäärä, päivämääräkohtainen hankkeelle tehty tuntimäärä, päivämääräkohtaiset hankkeelle suoritetut tehtävät (listaus on riittävä) sekä hankkeelle tehtyjen tuntien kokonaismäärä maksatusjakson/hankkeen aikana. Työaikakirjanpidoksi riittää myös excel-muotoinen taulukko, josta käy ilmi vastaavat tiedot.

Myös kokoaikaisen henkilön tulee selostaa tehdyn työn keskeisin sisältö. Kirjaustavaksi käy esimerkiksi excel-muotoinen taulukko, josta käy viikkotasolla ilmi keskeisimmät työtehtävät.

Rahoitusta maksetaan vain toteutuneista, hankkeen aikaisista ja rahoituspäätöksen mukaisen hankesuunnitelman mukaisista, hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista. Kustannukset tulee todentaa tosittein ja rahoituksen saajan tulee järjestää erillinen hankekirjanpito. Rahoituksen saajan tulee raportoida ja todentaa kustannusten toteutuminen ja oikeellisuus ulkopuolisen tilintarkastuksen avulla loppuraportin yhteydessä. Tilintarkastuksen kustannukset voi sisällyttää hankehakemukseen tilaamalla hinta-arvio ja hankkeen kustannuksiin tilaamalla ennakkolasku tilintarkastajalta hankkeen ollessa vielä käynnissä. Tilintarkastuksen loppuraportti toimitetaan rahastolle.

Käyttämättä jäänyt tuki palautetaan rahastoon uudelleen kiertoon ja summa raportoidaan loppuraportin yhteydessä.