Kuka ja mihin rahoitusta voi hakea?
Vihreän siirtymän rahastosta rahoitettavat kohteet.
Tältä sivulta löydät
- Mitä rahastosta on mahdollista rahoittaa
- Rahoituksen koko
- Edellytykset rahoituksen hakijoille
- Edellytykset rahoitettaville hankkeille
- Tukikelpoiset kustannukset
- Rahoituksen myöntäminen ja siihen liittyvät ehdot
Mitä vihreän siirtymän rahastosta on mahdollista rahoittaa?
Porvoon kaupungin vihreän siirtymän rahaston tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä ja kaupunkia eteenpäin katsovan, vaikuttavan ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaavan vihreän siirtymän tekemisessä. Se on tarkoitettu instrumentiksi, joka houkuttelee keksimään ja edistämään uusia ratkaisuja ja kasvattamaan yhteistä kilpailukykyä.
Rahastosta ei ole mahdollista maksaa suoria yritystukia tai rahoittaa yrityksen olemassa olevaksi tai perustoiminnaksi laskettavia toimenpiteitä. Näin ollen tukea ei voida antaa esimerkiksi laite-, kone- tai toimitilainvestointeihin. Sen sijaan rahoitusta voidaan kohdentaa esim. vihreän siirtymän investointeja ja innovaatioita varten tarvittavien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen, palkka-, koulutus-, tai innovaatiokuluihin, vihreään siirtymään liittyviin kehityshankkeisiin tai vihreää siirtymää tukevan osaamisen lisäämiseen. Lähtökohtana on, että rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuus ulottuu myös yksittäisen toimijan tai yrityksen (liike)toimintaa laajemmalle.
Hankkeiden arvioinnissa painoarvoa saakin paitsi yrityksen mahdollinen omaan toimintaan kohdistuva vihreä siirtymä myös erityisesti hiilikädenjälki eli se, kuinka paljon yritysten tarjoamat ratkaisut luovat mahdollisuuksia muille pienentää omaa ilmastovaikutustaan. Tavoitteena on ottaa vihreitä loikkia, joilla on aitoa vaikutusta: ei ylläpitää väistyviä ratkaisuja ja teknologiaa. Vihreän siirtymän edistäminen voi liittyä myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen.
Esimerkkejä
Esimerkki 1:
Yritys haluaa rahoittaa aurinkopaneelit katolleen uusiutuvan sähkön tuottamiseksi.
- Investointia ei voida tukea rahastosta, koska kyseessä on yksittäiseen yritykseen kohdistuva laiteinvestointi ja yritystuki, lisäksi hankkeen vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvä vaikuttavuus jäisi rajalliseksi.
Samalla alueella toimivien yritysten ryhmä haluaa selvittää yhteisen aurinkovoimalan perustamista vähentääkseen alueensa yritystoiminnasta johtuvia päästöjä ja houkutellakseen alueelle lisää kestävästä ekosysteemistä kiinnostuneita yrityksiä.
- Investointiin liittyvän selvityksen tekemistä voitaisiin tukea, sillä hankkeen vaikutus on yksittäistä toimijaa suurempi eikä rahoitusta haeta itse investoinnille.
Esimerkki 2:
Yritys haluaa palkata itselleen kestävän kehityksen asiantuntijan.
- Palkkausta ei voida tukea rahastosta, koska kyseessä on yksittäiseen yritykseen kohdistuva yritystuki ja hankkeen vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvä vaikuttavuus jäisi rajalliseksi.
Oppilaitos, kaupunki ja ryhmä yrityksiä haluavat luoda ja käynnistää koulutusohjelman, jolla kasvatetaan porvoolaisyritysten vihreään siirtymään liittyvää osaamista ja kilpailukykyä.
- Koulutusohjelman suunnittelua ja käynnistämistä voitaisiin tukea rahastosta, sillä koulutusohjelman vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvät vaikutukset ovat laajamittaisia ja hyödyttävät monia.
Esimerkki 3.
Yritys haluaa teettää itselleen hiilitiekartan.
- Investointia ei voida tukea rahastosta, koska kyseessä on yksittäiseen yritykseen kohdistuva, perustoiminnaksi miellettävä liiketoiminnan kehittäminen, lisäksi hankkeen vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvä vaikuttavuus jää rajalliseksi ja on riippuvainen hiilitiekartan noudattamisesta.
Kehitysyhtiö, oppilaitos ja ryhmä yrityksiä haluavat kehittää hiilijalanjälkilaskurin ja sitä seuraavan hiilitiekarttamallin, joita voidaan jatkossa hyödyntää minkä tahansa porvoolaisen yrityksen liiketoiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseen.
- Investointia voitaisiin tukea rahastosta, sillä sen vihreään siirtymään ja kilpailukyvyn kasvuun liittyvät vaikutukset ovat laajamittaisia ja pitkäkestoisia sekä hyödyttävät monia.
Rahoitus de minimis -tukea
Vihreän siirtymän rahastosta yrityksille myönnetyt tuet kuuluvat EU:n valtiotukisääntelyn piiriin ja ne myönnetään pääsääntöisesti de minimis – eli ns. vähämerkityksisenä tukena. De minimis -tukeen voit tutustua tarkemmin Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla:
Vihreän siirtymän rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi.
Rahastosta voidaan avata myös täsmähakuja erillisiä tarkoituksia varten, esimerkiksi jonkin tietyn vihreän siirtymän teeman tai tietyntyyppisten hankkeiden edistämiseksi. Rahastoa voidaan käyttää myös kaupungin omien ilmasto- ja ympäristötoimien rahoittamiseen, silloin kun ne täyttävät haun edellytykset.
Rahoituksen koko
Haettavan ja myönnettävän rahoituksen koko on pääsääntöisesti 10.000-300.000 €/hanke, joka on myös EU:n valtiontukisääntelyn mukaisen vähämerkityksisen eli ns. de minimis -tuen yrityskohtainen yläraja kolmen vuoden jaksoa kohden. Hakijan tulee varmistaa, ettei omien de minimis -tukien yhteismäärä ylitä ylärajaa.
Poikkeustapauksissa tuki voi olla enemmän, mikäli hankkeella on nähtävissä merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tällä tarkoitetaan kokoluokaltaan suuria hankkeita, joiden vihreään siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvät vaikutukset ovat merkittäviä: ne voivat esimerkiksi innovoida ja luoda täysin uusia ja vaikutuksiltaan merkittäviä mahdollisuuksia, niiden työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä, niillä voi olla kansallista tai kansainvälistä arvoa ja/tai ne sijoittavat Porvooseen merkittävää uutta toimintaa tai niiden merkitys kaupungin strategian toteutumiselle on merkittävä. Tämän arvioi rahaston advisory board ja rahoituksesta päättää elinvoimalautakunta. Menettely voi vaatia lisäksi talousarviomuutoksen.
Edellytykset rahoituksen hakijoille
Vihreän siirtymän rahastolla on seuraavat hakijoita koskevat ehdot:
- yritysten (Oy, Ky, Ay, Tmi) tulee täyttää pk-yrityksen määritelmä. Hakija voi olla yksittäinen yritys tai yritysrypäs.
- myös yhdistykset (ry) ja kaupunki voivat hakea rahoitusta, mikäli hankkeet ovat muuten rahaston periaatteiden mukaisia
- oppilaitokset voivat hakea rahoitusta osana yritysryhmiä (esimerkiksi EU-kehityshankkeet)
- Hakijan tulee olla vakavarainen, mikä arvioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tai jos alle kolme vuotta vanha yritys/hakija, niin vakavaraisuutta arvioidaan muilla kriteereillä (esim. liiketoimintaedellytykset markkinatilanteessa). Hakijoilta vaaditaan myös verovelkatodistus. (Kriteeri päivitetty 23.8.2024)
- hakijalla on kyky ja resurssit toteuttaa hanke rahaston toimintaperiaatteiden mukaisesti
Hakijan/tuensaajan tulee olla kykenevä toteuttamaan hanke sekä oman liiketoimintansa (vakavaraisuus, likviditeetti) että muun toiminnan näkökulmasta (mm. hankkeen johtaminen, toteuttaminen ja hallinnointi, hankkeeseen liittyvät riskit ja resurssit). Tuensaaja kantaa riskin rahoituksen palauttamisesta, mikäli hanke keskeytyy, ei toteudu aiotun mukaisena tai täytä rahoituksen vaatimuksia.
Sama hakija voi hakea rahastosta rahaa samaan tarkoitukseen vain kerran. Sen sijaan rahoituksen hakeminen jatkohankkeille on mahdollista.
Hakemisen yhteydessä hakijoilta vaaditaan tilinpäätös viimeiseltä kahdelta vuodelta sekä verovelkatodistus. Hakijan ollessa velvoitettu kuulumaan työnantaja- ja alv-rekistereihin on lisäksi liitettävä todistus näistä.
Edellytykset rahoitettaville hankkeille
Vihreän siirtymän rahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee:
- edistää vihreää siirtymää tavalla, jolla on aitoa vaikuttavuutta sekä vihreään siirtymään liittyvää hyötyä myös yksittäistä toimijaa laajemmin
- kasvattaa kilpailukykyä tavalla, jolla on vaikuttavuutta ja hyötyä myös yksittäistä toimijaa laajemmin ja/tai avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia
- kohdistua Porvoossa tapahtuvaan toimintaan eli hankkeen toimenpiteiden tulee kohdistua Porvoon alueelle, vaikka hakevan yrityksen / tahon kotipaikka olisi muu
Lisäksi edellytetään, että
- hanke on toteutuskelpoinen ja hanke sekä sen tuottama hyöty ovat suhteessa haettuun rahoitukseen
- hankkeen rahoitusta ei voida luokitella suoraksi yritystueksi (esim. kone-, laite- ja tilainvestoinnit)
- hanke ei edusta olemassa olevaa tai perustoiminnaksi laskettavaa toimintaa tai ratkaisua, vaan luo lisäarvoa
- Rahoitusta saavan tahon, jota kehittämistoimenpiteet koskevat, tulee lähtökohtaisesti osoittaa rahoitukselle vähintään 10% omavastuuosuus, joka osoittaa sitoutumisen hankkeeseen. Omavastuu voi olla omarahoitusta tai hankkeelle osoitettua työtä, jolle lasketaan euromääräinen arvo. Omavastuuosuus koskee jokaista hakijaa myös usean hakijan hankkeissa.
- Yrityksen tulee osoittaa omavastuuosuus myös osallistuessaan kehitysyhtiön ja oppilaitosten koordinoimiin hankkeisiin, joissa päärahoitus haetaan muualta. Näissä hankekoordinoija/päätoteuttaja vastaa omavastuuosuuden määrittämisestä suhteessa hankkeen sisältöön ja haettuun rahoitukseen jo hakuvaiheessa (esim. osallistumismaksu tai käytettävät työtunnit). Hankekoordinoija/päätoteuttaja vastaa myös omavastuuosuuden laskuttamisesta/toteutumisesta, raportoinnista ja osallistujien de minimis -valvonnasta.
- Rahoitettava hanke alkaa myöhäisintään 1 v kuluessa päätöksestä ja toteutuu 3 v kuluessa. Viimeistenkin rahoitettavien hankkeiden on päätyttävä 30.5.2035 mennessä, jotta rahoitus ehditään raportoimaan, käsittelemään ja maksamaan ennen rahaston käytön päättymistä.
Tukikelpoiset kustannukset
Vihreän siirtymän rahastosta voidaan lähtökohtaisesti rahoittaa hankkeelle osoitettuja palkka- ja ostopalvelukustannuksia eli niitä kustannuksia, jotka edistävät varsinaista vihreän siirtymän tavoitetta. Muiden mahdollisten kulujen tulee olla hyvin perusteltu hankkeen tavoitteiden näkökulmasta.
Tukikelpoisia kustannuksia ovat:
- hankkeelle hankesuunnitelmassa osoitetut palkkakustannukset työnantajakuluineen
- hankesuunnitelman ja rahaston sääntöjen mukaiset ostopalvelut (esim. tutkimukset ja selvitykset) ja muut perustellut kulut
- hankkeen tilintarkastus
Tukikelpoisia kustannuksia eivät esimerkiksi ole:
- matka- ja kilometrikorvaukset ja -kustannukset ellei kyseessä ole hankesuunnitelman mukainen hankkeeseen nimenomaisesti liittyvä matka, jonka kustannukset on eritelty hankehakemuksessa
- toimisto- ja vuokrakulut sekä muut jyvitetyt ja yleiskulut
- suoriksi yritystuiksi luokiteltavat kulut (esimerkiksi laite-, tila- ja koneinvestoinnit)
- olemassa olevaksi tai perustoiminnaksi luokiteltavat kulut
Rahoitus koskee vain rahoituspäätöksessä hyväksyttyjä hankesuunnitelman mukaisia hankkeen aikaisia kustannuksia. Kustannukset tulee todentaa tosittein ja rahoituksen saajan tulee järjestää erillinen hankekirjanpito. Rahoituksen saajan tulee raportoida ja todentaa kustannusten toteutuminen ja oikeellisuus ulkopuolisen tilintarkastuksen avulla. Tilintarkastuksen kustannukset voi sisällyttää hankehakemukseen tilaamalla hinta-arvio ja hankkeen kustannuksiin tilaamalla ennakkolasku tilintarkastajalta hankkeen ollessa vielä käynnissä.
Käyttämättä jäänyt tuki palautetaan rahastoon uudelleen kiertoon ja summa raportoidaan loppuraportin yhteydessä. Mikäli rahoituksen saaja ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa ja/tai noudattanut rahoituksen muita ehtoja tai hakijan omavastuuosuus ei toteudu, myönnetty tuki tulee perittäväksi takaisin osittain tai kokonaisuudessaan. EU:n valtiontukisääntelyn vastainen rahoitus voi tulla perittäväksi takaisin rahoituksen saajalta.
Rahoituksen myöntäminen ja siihen liittyvät ehdot
Rahoituksen myöntää tai evää elinvoimalautakunta. Päätökset voivat olla myös ehdollisia ja edellyttää esimerkiksi hankkeen muun rahoituksen toteutumisen. Päätökset voivat myös edellyttää talousarviomuutoksen.
Myönnetystä rahoituksesta osa maksetaan pääsääntöisesti etukäteen. Rahoituksen jaksottamisesta, mahdollisista väliraportoinneista sekä muista rahoitukseen liittyvistä yksityiskohdista sovitaan rahoituspäätöksen jälkeen. Rahoitus maksetaan (mahdolliselle) päähakijalle, joka tilittää sen eteenpäin muille osallistujille haetun ja raportoidun mukaisesti. Päähakija siis vastaa yhteisen hakemuksen ja raportoinnin kokoamisesta ja rahoituksen tilittämisestä, vaikka hakijoita/rahoituksensaajia olisi hankkeessa useampia.
Rahoituksen saaja raportoi hankkeen ja sen kustannusten toteutumisesta ja käyttämättä jäänyt rahoitus palautetaan rahaston varoihin. Usean toteuttajan hankkeissa päähakija vastaa osallistujien raportoinnin kokoamisesta rahaston raportointilomakkeelle.
Rahoituksen saaja sitoutuu osoittamaan hakemuksessa ilmoittamansa omavastuuosuuden hankkeelle, mikäli rahasto ei ole erikseen hyväksynyt muutosta hankesuunnitelmaan. Jos ilmoitettu omavastuuosuus ei toteudu hankkeen aikana, myönnettyä rahoitusta voidaan pienentää samassa suhteessa ja mahdollisesti ennakkoon maksettua rahoitusta voi tulla palautettavaksi vihreän siirtymän rahastolle.
Jos rahoitettava hanke ei ole käynnistynyt 12 kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset rahastosta maksetut rahat on palautettava.
Käynnistäessään myönteisen rahoituspäätöksen saaneen hankkeen, hakija/hakijat sitoutuvat noudattamaan päätöstä, hakemusta ja rahaston toimintaperiaatteet linjaavia ohjeistuksia. Mikäli rahoituksen saaja ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa ja/tai noudattanut rahaston ja rahoituspäätöksen muita ehtoja, myönnetty tuki peritään takaisin osittain tai kokonaisuudessaan. EU:n valtiontukisääntelyn vastainen rahoitus voi tulla perittäväksi takaisin tuen saajalta.
Vastuu hankkeen rahankäytön oikeellisuudesta on aina taholla, jolle rahoitus on myönnetty. Tuen väärinkäyttö on kielletty.