Maaseutu elää murrosvaihetta – monimuotoinen yrittäjyys on monille elinehto

Maaseudun yrittäjyys on murroksessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 59 500 maatalousyrittäjää, kun vuonna 2022 heitä oli enää noin 43 6000 eli 27 prosenttia vähemmän.
– Perinteinen maatalous on väistynyt monimuotoisempien liiketoimintojen tieltä. Maaseudulla yrittäjien on luotava itse omat työpaikkansa, ja tulot tulevat monesta purosta, kertoo Kehittämisyhdistys SILMU ry:n hankeneuvoja Gina Forsström.

SILMU ry kehittää maaseutuyrittäjyyttä tarjoamalla neuvontaa ja rahoitusta sekä järjestämällä tapahtumia ja koulutuksia.
– Osa maatilayrittäjistä on ryhtynyt tarjoamaan elämyspalveluja, kuten maatilamatkailua, toiset löytävät uusia asiakkaita digitaalisista kanavista. Eräs 18-vuotias, joka halusi työllistää itsensä maaseudulla, perusti toiminimiyrityksen, joka tarjoaa aurausta, polttopuiden pilkkomista ja apua maatilalle, hankeneuvoja Heli Tommiska kertoo.

Kun maaseuduilla on yrittäjyyttä, palvelut säilyvät ja yhteisöt pysyvät elinvoimaisina, mikä houkuttelee uusia asukkaita ja tukee paikallista taloutta. Maaseudun elinvoimaisuudella on myös tärkeä rooli huoltovarmuudessa.
– Jos maaseutuyrittämistä ei tueta, itäisen Uudenmaan maaseutua uhkaa näivettyminen ja elinvoiman heikentyminen, Tommiska sanoo.

Maaseutuyrittäjät kohtaavat useita haasteita urallaan: välimatkat voivat olla pitkät, markkinat rajoitetut ja työntekijöiden löytäminen vaikeampaa. Forsströmin mukaan kuitenkin uutta nostetta tuovat digitalisaatio ja esimerkiksi lähiruoan suosion kasvu.
– Hapanjuurileivonnan kasvanut suosio on lisännyt luomujauhojen myyntiä. Strömsbergin Mylly, jossa jauhettiin jauhoja ennen kerran kahdessa viikossa, pyörii nyt yötä päivää. Myynti on moninkertaistunut, Forsström kertoo esimerkkinä.
– Digitalisaation ansiosta monet yrittäjät voivat nykyään tarjota esimerkiksi graafista suunnittelua tai hyvinvointipalveluja etänä ympäri Suomen, Tommiska lisää.

Kestävä kehitys on maaseudun yrittäjille yhtä lailla mahdollisuus kuin haaste.
– Kestävä kehitys luo liiketoimintamahdollisuuksia. Eräs asiakkaamme esimerkiksi laajensi toimintaansa tuottamaan puuhaketta muun muassa Porvoon Tolkkisten voimalaan. Toisaalta asiakkaat, sidosryhmät ja rahoittajat vaativat nykyään yrittäjiltä entistä enemmän kestävän kehityksen huomioimista liiketoiminnassa, Forsström sanoo.

Maaseudun yrittäjät tarvitsevat menestyäkseen usein monipuolista osaamista sekä tukea investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. SILMU ry tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa, rahoitusta ja verkostoja. Forsström ja Tommiska suosittelevat, että heihin otettaisiin yhteyttä matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa ennen tukien hakemista.

Yhdistyksen kautta myönnettävät maaseuturahaston Leader-tuet on tarkoitettu pääsääntöisesti muuhun kuin perinteisien maatalouden tukemiseen.
– Hakemusten tekeminen on haastavaa. Me voimme auttaa navigoimaan tukiviidakossa. Yrittäjä tai yrittäjäksi haluava pääsee paljon helpommalla, kun on heti alkuun meihin yhteydessä, Forsström painottaa.

SILMU ry:llä on peräti kahdeksan erilaista yritystukimuotoa, joista jokaisella on omat erityispiirteensä. Sopivan tukimuodon löytämiseen vaikuttavat muun muassa yrityksen sijainti, toimiala, lait, asetukset ja erilaiset rahoituslinjaukset. SILMU ry tarjoaa rahoitusta vain, jos hakemuksessa on selkeä kehittämisnäkökulma eli tukihakemuksen tulee osoittaa, miten tuella edistetään yrityksen kehitystä tai kasvua.
– Jos meiltä ei löydy yritykselle sopivaa tukea, ohjaamme asiakkaamme eteenpäin ja neuvomme, mistä sellaista voi löytää, Tommiska sanoo.

SILMU ry:n hallitus arvio hakemukset eri valintakriteerien perusteella, joissa huomioidaan muun muassa yrityksen kannattavuus, kilpailutilanne ja markkinoiden näkymät. SILMU ry ei muun muassa voi myöntää tukea, jos se vääristää kilpailua.
– Jos alueella on esimerkiksi monta parturia, emme voi myöntää tukea yhdelle heistä. Emme myöskään tue toimintaa, jolla emme näe tulevaisuutta. SILMU ry:n hallituksessa on henkilöitä – yrittäjiä, kunnan edustajia, tavallisia asukkaita – eri puolilta itäisen Uudenmaan maaseutua, ja heillä on hyvä aluetuntemus, jota käytetään päätöksen teossa, Forsström sanoo.

SILMU ry:n hallituksen puollon jälkeen hakemus lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen laillisuustarkastukseen. ELY-keskuksessa tarkistetaan myös muun muassa se, ettei yrityksellä ole maksuvaikeuksia. Uudenmaan ELY-keskus tekee virallisen tukipäätöksen.

Kuluneen vuoden aikana SILMU ry on saanut yhteensä kahdeksan yritystukihakemusta Porvoosta. Näistä viidelle on annettu myönteinen päätös.
– Hakemuksia voisi tulla enemmänkin, Tommiska kannustaa.

Hakemuksissa on anottu tukea esimerkiksi maatilamatkailun kehittämiseen ja tapahtumapalvelutiloihin. Yhteensä tukia on myönnetty 53 767 eurolla. Pääosa tukien hakijoista on mikroyrittäjiä, joilla on toiminimi.

SILMU ry tukee alueen yrittäjiä myös toteuttamalla erilaisia kehittämishankkeita. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva Kartanokulttuuria kreivin aikaan -hanke kehittää itäiselle Uudellemaalle uusia matkailupalveluja ja kasvattaa tietoisuutta alueen kartanoista ja maatiloista. Hankkeen aikana järjestetään maksuttomia työpajoja ja seminaareja sekä verkostoidutaan toisten yrittäjien kanssa.
– Itäisen Uudenmaan alueella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Yhteistyöllä tuomme alueelle uutta elinvoimaa, Tommiska sanoo.

• Kehittää maaseutua antamalla neuvoja, rahoittamalla toimintaa ja järjestäen yhteisiä tapahtumia.
• Toimii Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon alueilla.
• Tarjoaa kahdeksaa erilaista yritystukimuotoa: yrittäjyyskokeilu, osa-aikainen yrittämien, omistajanvaihdot, maatalouden kokeilu, kokoaikainen yrittäminen, yritystoiminnan suunnittelu, kehittämistoimenopiteen valmistamien, investointituki, yritystoiminnan kehittäminen sekä hanketukien puolelta soveltuvat lisäksi yritysryhmähankkeet yritystoiminnan kehittämiseen
• Työllistää viisi henkilöä.