Vihreän siirtymän rahaston ensimmäinen projekti on jo maalissa
Porvoon kaupungin vihreän siirtymän rahastosta myönnettiin viime vuonna ensimmäiset rahoitukset, kolmelle eri hankkeelle. PL-Rakennus sai tukea maa-aineksen kierrättämiseen liittyvään selvitykseen.
– Tuntuu erikoiselta, että ihmiset kierrättävät jokaisen muovipussin ja pahvipurkin, mutta maanteillä ajaa ristiin rastiin rekkoja kuljettaen maa-ainesta, jota ei hyödynnetä mitenkään, Pekka Lindblad PL-Rakennus Oy:stä sanoo.
PL-Rakennus oli yksi kolmesta hakijasta, joille myönnettiin rahoitus kaupungin vihreän siirtymän rahaston pilottikierroksella. Kaksi muuta rahoituksen saajaa olivat kaiutinvalmistaja Gradient Labs Oy sekä Hermosto Oy:n, Hailer Oy:n ja Larsen Family Corporation Oy:n muodostama konsortio.
”Maa-aineksen uusiokäyttö säästäisi luontoa ja rahaa”
Motivan ja Rambollin tekemien laskelmien mukaan Suomessa säästyisi vuodessa miljoonia euroja, jos uusiomateriaaleja hyödynnettäisin laajemmin – päästösäästöistä puhumattakaan. Lindbladia on jo vuosia harmittanut, miten täysin käyttökelpoinen ja puhdas maa-aines kipataan maankaatopaikoille.
– Kun kaivamme maata ja lastaamme sen rekan kyytiin, se muuttuu jätteeksi. Suuri osa siitä päätyy maankaatopaikalle, vaikka se olisi täysin uusiokäytettävää, PL-Rakennuksen toimitusjohtaja Pyry Lindblad sanoo.
Kun Porvoon kaupunki käynnisti vihreän siirtymän rahaston ja rahoituksen pilottikierroksen, yritys päätti hakea tukea hankkeelle, jossa selvitettäisiin, voisiko maa-aineksen kierrättämisestä tehdä kannattavaa liiketoimintaa.
– Sen sijaan, että esimerkiksi uutta mursketta varten kaadetaan metsiä, räjäytellään kallioita ja murskataan niistä mursketta, voisimme osittain kierrättää vanhat maa-ainekset Porvoossa, Pyry sanoo.
Maa-aineksen kierrättäminen voisi olla kannattava bisnes
Porvoon kaupunki on varannut rahastoon seuraavalle 10 vuodelle 10 miljoonaa euroa erilaisiin vihreän siirtymän hankkeisiin. Viime vuoden pilottikierrokselta rahoitusta haki kymmenen yritystä tai yritysrypästä ja rahasto on kiinnostanut tasaiseen tahtiin myös pilotin kokemusten mukaan tehtyjen uudistusten jälkeenkin.
– Yllätyimme, että saimme rahoitusta, vaikka muut hakijat edustivat isompia yrityksiä ja heidän hankkeensa olivat laajemmat, Pekka kertoo.
Vaikka rahoitus lopulta myönnettiin, hakuprosessi ei sujunut täysin ongelmitta.
– Olimme ensimmäisiä hakijoita, joten prosessi oli uutta meille ja rahoittajille.
Vihreän siirtymän rahaston tukemassa hankkeessa PL-Rakennus teki suunnitelman siitä, miten maa-ainesta voisi tutkia, lajitella, varastoida ja käyttää uudelleen. Hanke oli linjassa kaupungin tavoitteiden kanssa.
– Kaupunki oli mukana CEGO-hankkeessa, jonka avulla pyrittiin tehostamaan maa-ainesten kierrättämistä Porvoossa, Pekka sanoo.
Pieneksi haasteeksi hankkeen aikana osoittautui, että kaupungilta oli vaikea tavoittaa oikeita henkilöitä maa-aineksen kierrätyksen edistämiseksi, ja tiedonkulkukin takkuili hieman.
Hiilijalanjälkilaskelmissa ei huomioida tarpeeksi hyvin kierrätystä
Jotta Suomessa voitaisiin edistää kiertotaloutta, kierrättäminen ja uusiomateriaalien käyttäminen olisi hyvä ottaa paremmin huomioon hiilijalanjälkilaskelmissa. Tämä lisäisi yritysten motivaatiota suosia kiertotaloutta.
Uuden maa-aineksen kuten murskeen tuottaminen, saa yllättävän pieniä kertoimia hiilijalanjälkilaskelmissa. Niissä ei huomioida kaikkia päästöjä, joita sen valmistamisesta muodostuu, Pyry sanoo.
– Vaikka hiilijalanjälkilaskelmat eivät vielä kannusta siirtymään uusiokäyttöön, laskelmamme näyttää, että maa-aineksen kierrättäminen voisi tosiaan olla jollekin ihan taloudellisesti kannattavaa, Pekka sanoo.
